Viime tiistaina innostuttiin Frendan kanssa tokotreeneissä (jotka menivät muuten todella hyvin!) kokeilemaan tunnin päätteeksi erilaisia agilityesteitä.
Frenda osasi jo ennestään pujotella 12-keppisen keppien läpi, joten ne menivät hyvin. Täytyy joskus ottaa video ja liittää tänne, kun Frenda kiitää keppien välistä kuin salama. Keppien jälkeen kokeilimme vanhaa tuttua pöytää. Frenda oli niin vauhdin hurmoksessa, ettei paikallaolosta meinannut tulla mitään. Loppuajasta kokeilimme yllä olevia esteitä: A:ta ja keinua. Esteet olivat minulle tutut, sillä toinen koiramme Fia-cavalier harrastaa agilityä, mutta Frenda ei ollut koskaan nähnytkään moisia vempaimia. Hetken jo ehdin epäröidä tulisikohan siitä mitään, sillä olin yksin liikenteessä ja esteillä olisi hyvä olla toinenkin avustaja. Jouduin taas kuitenkin yllättymään miten fiksu Frenda onkaan, sillä se teki hienosti yhteistyötä ja eteni molemmilla esteillä huolellisesti. Keinun toista päätä laskin itse hitaasti alas, sillä ensikertalaiselle moinen tömähdys olisi varmasti traumaattinen kokemus. Frendaa saa aina kehua maasta taivaisiin, sillä se on pennusta asti ollut tosi mainio harrastuskaveri. Onhan meilläkin päiviä, jolloin mikää ei meinaa sujua, mutta se kuuluu elämään :)
Tämän päivityksen tarkoitus on kertoa, että olen alkanut harkita agilityn aloittamista Frendan kanssa. Olen aina ollut sitä mieltä, ettei ranskis sovi agilityyn raskaan rakenteen vuoksi (kuten olen edelleenkin), mutta nyt jotenkin alan haaveilla Frendaa agilitykoiraksi. Sillä vaan sattuu olemaan niin paljon lajiin sopivia ominaisuuksia:
Esimerkiksi
- yhteistyökykyä (helppo hallita ja ohjata)
- motivaatiota ja intoa
- leikkisyyttä
- taitoa ja tottelevaisuutta
- nopeutta ja ketteryyttä
En tahtoisi kuitenkaan hypyttää Frendaa liikaa, sillä kroppa ei oikein tykkäisi sellaisesta. Olen kuullut myös, että liian kovaa mentäessä A-este saattaa vahingoittaa selkää, jos huonosti hyppää alas. Lajia voisi harrastusmielessä harrastaa esim. ilman tavan hyppyesteitä. Tai korkeintaan laittaa esteet muutaman sentin korkeuteen siten, ettei niiden yli tarvitsisi kuin juosta. Jäljelle jäisi monia muita ns. turvallisempia esteitä, vaikka karsisikin muutaman pois.
Agility olisi mainio aktivointiharrastus, josta Frendakin tykkäisi. Voisimme harrastaa sitä helposti, sillä naapurissamme on lähes kaikenkattava agilityrata, jonne aijommekin huomenna mennä koirien kanssa.
No eletään päivä kerrallaan ja mietiskellään miten tehdään Frendan kanssa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti