Itse olin tämän päivän Kangasniemellä koiranäyttelyissä esittämässä tuttavan koiraa hetken aikaa kehässä. Sillävälin siskoni oli Frendan kanssa mätsäreissä. Se kuulemma esiintyi tosi hyvin. Frenda sai pelkän punaisen nauhan, mutta sijoittui kuitenkin leikkimielisessä temppurata kisassa neljänneksi. Hyvin meni! Viikonloppuna olisi uudet mätsärit luvassa ja tällä kertaa aijon itse olla kehässä esittämässä.Kuten alussa mainitsinkin, on lähipäivinä ollut paljon kaikenlaista toimintaa.
Eilen illalla kävimme laitakaupungissa kävelyllä ja poikkesimme matkalla koirapuistossa. Paikalla oli kaksi isompaa koiraa. Toinen oli innokas bokseri ja hetken aikaa ehdin jo ajatella että mitenköhän Frenda suhtautuu noin kookkaaseen leikkikaveriin. Loppujen lopuksi ne leikkivätkin kuin parhaat kaverit. Oli hauska näky kun bokseri pyöritteli Frendaa maassa kuin makkaraa grillissä! Molemmat osasivat kuitenkin leikkiä tosi nätisti.
Tiistaina kävimme Frendan kanssa katsomassa tokokisoja. Kyseessä oli epäviralliset möllit, ja sempä takia otimme vähän oppia, sillä ensi syksynä olisi mahdollisesti kahdet epäviralliset tokokisat meillä. Frenda oli aivan innoissaan nähdessään että paikalla oli myös entuudestaan tuttu Rocky-ranskis! Ne leikkivät ja temusivat keskenään pitkän tovin. Voi olla että Frenda on vähän ihastunut Rockyyn.. ;)
Me ollaan Frendan kanssa keksitty tässä parin viikon sisällä varsin hauska harrastus: vaeltaminen.
Olemme käyneet usein pitkillä retkillä erityisesti metsissä. Frenda loikkii kantojen ja keppien yli ketterästi. Kerran olimme eksyä, kun päädyimme täysin vieraille ryteköille. Jatkoimme kuitenkin urhoollisesti matkaa sammalkallioita pitkin järven rannalle. Seurasimme rantaa monta sataa metriä ja päätyen jyrkille kallion rinteille. Näköalat olivat upeat, mutta sen verran vaaralliset, ettei koiria voinut pitää vapaana. Pudotusta jyrkän kallion reunalta oli varmasti monta metriä. Kalliota peitti paksu sammalkerros, mikä tuntui varmasti miellyttävältä pienten tassujen alla. Sen vaellus oli ehkä ikimuistoisin lenkkimme Frendan kanssa. Toivottavasti muistamme reitin, että voimme palata sinne pian uudestaan!
On vapauttavaa kävellä sokkona vieraassa metsässä ja seurata vaistojaan. Kun Frenda seuraa vapaana ympärillä, tulee väkisinkin sellainen laumanjohtaja olo. Samanlainen olo, kuin juoksuttaisi koiraa vapaana keskellä peltoa: alkaa automaattisesti tarkkailla ympäristöä ja paikantaa mahdolliset vaarat. Se on laumanjohtajan velvollisuus. Tulee mukava olo kun huomaa kuinka hyvin Frenda on omaksunut roolinsa laumassa jo pienestä pitäen.
Alla pari vaelluskuvaa. Välillä täytyy hyppiä ojien yli ja joskus naama sotkeentuu kuraan :)
Sähän teit pitkän postauksen! Tosi kivoja kuvia ja mukavaa tekstiä! Tuo vaeltelu kuulostaa hauskalta, pitää lähteä itsekkin joskus ihan kunnon retkelle.
VastaaPoista